Ikääntyneitä kansalaisia kannustettava käyttämään tulojaan, säästöjään ja varallisuutta hyvinvointinsa rahoitukseen

9.2.2014

Eläkeläisillä ei varaa hoivapalveluihin – perintöön kyllä Finanssialan keskusliitto 7.2.14

Noin viestii FKL:n toimitusjohtaja Pia-Noora Kauppi.

 

Ketkä sitten pitävät kaupan ja palveluiden rattaat pyörimässä, jos ikääntyneitä ja eläkeläisiä kehotetaan käyttämään varallisuutensa vain omiin hoivapalveluihinsa?

Lapsiperheet ja hyvässä työiässä olevat kuuluvat asuntovelallisiin, joille lomautuksia satelee päivittäin.  Kulutustarvetta on, mutta ei mahdollisuutta.  Jos heidän vanhempansa käyttävät säästönsä ja varallisuutensa hoivapalveluihin, tämän ryhmän kurjistuminen jatkuu pidempään kuin he ovat itse edes osanneet pelätä.

 

Lue Finanssialan keskusliiton tiedote kokonaisuudessaan:

 

Työeläkeyhtiö Ilmarisen tekemä kyselytutkimus kertoo, että moni eläkeläinen kokee, ettei hänellä ole varaa ostaa hoivapalveluita. Sen sijaan moni uskoo jättävänsä perintöä jälkipolville. Kyselyyn vastanneista eläkeläisistä puolella oli varallisuutta yli 100 000 euroa, mutta sitä ei haluttu ainakaan kokonaan käyttää hoivapalveluihin.

Useimmille eläkeläisille eläkkeestä jää myös ylimääräistä pakollisten menojen jälkeen. Keskimäärin ylimääräiseen kulutukseen liikenee noin 350 euroa kuukaudessa ja se käytetään useimmiten matkailuun, vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Joka toinen nainen kuitenkin kokee, että eläke ei riitä. Naisten tilannetta heikentää se, että he asuvat miehiä useammin yksin, jolloin talouden kustannuksia ei voi jakaa kenenkään kanssa. Naisten keskimääräiset eläkkeet ovat myös selvästi pienempiä kuin miesten.

Eläkeläisten varallisuus koostuu yleisimmin omasta asunnosta, jollainen oli yli 60 prosentilla vastaajista. Yli puolella oli myös säästöjä ja noin kolmanneksella osakesijoituksia. Lisäeläkettä nautti neljäsosa vastaajista.

Eläkeläisten talouden tilaa, jaksamista sekä eläkkeellä työskentelyn halukkuutta selvittänyt tutkimus julkaistiin Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton järjestämässä tilaisuudessa, jossa myös Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi puhui. Kauppi muistuttaa, että omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle on entistä tärkeämpää, sillä kuntatalous ei parhaidenkaan arvioiden mukaan tule selviämään palvelulupauksistaan ilman niiden uudelleentarkastelua.

”Etenkin ikääntyneitä kansalaisia on kannustettava käyttämään omia tulojaan, säästöjään ja muuta varallisuuttaan oman hyvinvointinsa täydentävään rahoitukseen”, Kauppi sanoo. 

Ilmarisen verkkokyselyssä haastateltiin noin 550 hiljattain eläkkeelle jäänyttä henkilöä.

Marjo Lapatto
Finanssialan Keskusliiton viestintäpäällikkö